Ilmastonmuutoksen torjuminen on myös luontokadon torjumista
Luontokadon merkittävimpiin ajureihin lukeutuu ihmisen aiheuttamat muutokset maan ja merten käytössä, luonnonvarojen ylikulutus sekä ilmastonmuutos. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos on pian nousemassa suurimmaksi lajien uhanalaistumista ja sukupuuttouhkaa aiheuttavaksi tekijäksi.
Ilmastonmuutos on jo pitkään ollut laajalti tunnistettu ihmiskuntaa uhkaava ympäristökriisi. Joulukuussa 2015 hyväksytyssä Pariisin ilmastosopimuksessa asetettiin ilmaston lämpenemisen rajaksi 1,5 astetta. Kyseisen rajan ylittämisen seuraukset tuntuivat tuolloin kaukaisilta ja kauhistuttavilta. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, olemme tilanteessa, jossa 1,5 asteen raja on jo hetkellisesti ylitetty vuoden 2024 ollessa maapallon mittaushistorian lämpimin vuosi, mikä johtui osittain myös luonnollisista tekijöistä liitten El Niño -ilmiöön. Laajalti uutisoidut Los Angelesin tuhoisat maastopalot ovat yksi hälyttävä esimerkki yhteiskuntien vakautta uhkaavista luonnonkatastrofeista, joiden syntymisalttiutta ilmaston lämpeneminen lisää. Jokaisella asteen kymmenyksellä on merkitystä, kun maapallon ylikuumentumista ja siitä seuraavia ääri-ilmiötä yritetään torjua.
Energiasektori vastaa jopa 75 prosentista maailman kaikista päästöistä ja valtaosa maailman energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla energiantuotantomuodoilla. Hiilen, öljyn ja maakaasuun korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä onkin ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomessa tuuli- ja aurinkovoiman osuus energiantuotannosta on nopeassa kasvussa. Maalle rakennettu tuulivoima on tällä hetkellä edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa ja tuulivoima tulee olemaan Suomen tulevaisuuden merkittävin sähköntuotantomuoto. Suomessa vuoden 2024 loppuun mennessä toteutunut tuulivoimakapasiteetti oli 8358 MW mikä vastaa 1835 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloita on Suomessa vielä suhteellisen vähän, jos vertaa moniin Keski-Euroopan maihin. Pinta-alaltaan suunnilleen saman kokoisessa Saksassa tuulivoimaloita on moninkertaisesti enemmän, vuoden 2023 lopussa jopa 29 000 voimalaa. Fingridin ennusteen mukaan vuonna 2030 Suomen tuulivoimakapasiteetti voi olla jopa yli kaksinkertaistunut nykyisestä noin 18 000 MW:iin. Teollisen mittakaavan aurinkovoima on Suomessa vasta alkutekijöissään, mutta Fingrid ennustaa niin ikään aurinkovoiman tuotannolle nopeaa kasvua. Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on tällä hetkellä noin prosentin luokkaa, mutta Fingridin arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa voisi toimia aurinkovoimaloita jopa 9000 MW:n tehon verran, mikä tarkoittaisi aurinkovoiman kapasiteetin monikymmenkertaistumista seuraavien vuosikymmenten aikana.
Tuuli- ja aurinkovoiman nopea rakentamistahti on myös perustellusti herättänyt huolta sen vaikutuksista Suomen luontoon. Uusiutuvan energian rakentamisessa onkin huomioitava voimalaitosalueiden paikalliset luontoarvot ja sijoitettava voimalat muualle kuin arvokkaille ja suojelluille luontoalueille. Voimaloiden sijoittumista ohjaa jo nykyisellään lainsäädäntö ympäristövaikutusten arvioinnista, jonka myötä suurten tuulivoima-alueiden vaikutukset alueen luontotyyppeihin ja eliöstöön on arvioitava kattavasti eikä voimaloita saa sijoittaa suojelluille alueille. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden alueilla on myös mahdollista parantaa luonnon tilaa esimerkiksi ennallistamalla soita tai muita heikentyneitä luonnonympäristöjä, tai luomalla uusia monimuotoisia uhanalaisten lajien elinympäristöjä, kuten niittyjä ja ketoja.
Vaikka tuuli- ja aurinkovoiman paikalliset luontovaikutukset herättävät huolta, on puhtaan uusiutuvan energiantuotannon lisääntymisellä myös merkittäviä positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle sen vähentäessä ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjoiseen luontoon. Arktisilla leveysasteilla ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut keskilämpötilojen nousua jopa kolminkertaisesti verrattuna maapallon keskiarvoon, mikä vaikuttaa peruuttamattomasti moniin lajeihin ja luontotyyppeihin. Lämpenemisen seurauksena monet pohjoisen luontotyypit muuttuvat tai häviävät kokonaan eikä eliölajeille ei jää aikaa sopeutua nopeisiin muutoksiin. Suomen tunturipaljakoiden lajeista on jo nyt uhanalaisia lähes 40 prosenttia. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima analyysi Tunturi-Lapin lämpenemisestä osoitti, että esiteolliseen aikaan verrattuna Tunturi-Lappi on lämmennyt jo noin kaksi astetta, ja keskilämpötila tulee pahimmillaan nousemaan lähes 7 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Lämpötilan nousu on kuitenkin mahdollista rajoittaa 3–4 asteeseen, mikäli päästöjä vähentäviä ilmastotoimia otetaan laajasti ja tehokkaasti käyttöön.
Tuuli- ja aurinkovoimarakentamisella, kuten kaikella muullakin ihmisen rakentamalla infrastruktuurilla, on aina kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen rakennusmateriaalien tuotannon sekä energiainfrastruktuurin viemän tilan myötä. Uusiutuvaa energiajärjestelmää on kuitenkin mahdollista rakentaa luonnon monimuotoisuutta vaalien, kun luontonäkökulmat otetaan huomioon jo voimalahankkeiden suunnittelun alkuvaiheista lähtien. Ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi kansainväliset tutkimukset osoittavat, kuinka siirtymä vähähiiliseen energiajärjestelmään vähentää merkittävästi energiantuotannon luontovaikutuksia verrattuna fossiiliseen energiajärjestelmään myös saasteiden ja ympäristömyrkkyjen osalta.
Kansainvälinen luontopaneeli IPBES ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ovat todenneet, että ilmastonmuutos ja luontokato ovat toisiaan vahvistavia kriisejä, jotka on ratkaistava yhdessä - muuten olemme vaarassa epäonnistua molemmissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen on myös luontokadon torjumista. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävillä toimenpiteilä ei tule heikentää luonnon tilaa.
Lähteet
Suomen uusiutuvat ry. (2024). Tuulivoimavuosi 2024: Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi 20 prosenttia. Tiedote 8.1.2025. Haettu 26.1.2025 osoitteesta https://suomenuusiutuvat.fi/tuulivoimavuosi-2024-suomen-tuulivoimakapasiteetti-kasvoi-20-prosenttia/
Gibon, T., Hertwich, E. G., Arvesen, A., Singh, B., & Verones, F. (2017). Health benefits, ecological threats of low-carbon electricity. Environmental Research Letters, 12(3), 034023.
Hyvärinen, E., Juslén, A. K., Kemppainen, E., Uddström, A., & Liukko, U. M. (2019). Suomen lajien uhanalaisuus 2019-Punainen kirja: The 2019 Red List of Finnish Species.
Luderer, G., Pehl, M., Arvesen, A., Gibon, T., Bodirsky, B. L., De Boer, H. S., ... & Hertwich, E. G. (2019). Environmental co-benefits and adverse side-effects of alternative power sector decarbonization strategies. Nature communications, 10(1), 5229.
Suomen ympäristökeskus. (2023). Pohjoisen luonto muuttuu nopeasti ja osin peruuttamattomasti. Tiedote 27.9.2023. Haettu 25.10.2024 osoitteesta: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70028306/pohjoisen-luonto-muuttuu-nopeasti-ja-osin-peruuttamattomasti?publisherId=69819243&lang=fi%29
Suomen uusiutuvat ry. (2024). Toiminnassa olevat ja puretut voimalat, excel. Tuulivoimatilastot 6/2024. Haettu 21.11.2024 osoitteesta: https://suomenuusiutuvat.fi/tuulivoimatilastot-6-2024/
Zhou, W., Leung, L.R. & Lu, J. (2024). Steady threefold Arctic amplification of externally forced warming masked by natural variability. Nat. Geosci. 17, 508–515. https://doi.org/10.1038/s41561-024-01441-1
Amanda Pasanen
Johtava asiantuntija
Kari & Panstar Co.